Johdanto 

Stressi on nykyajan yleinen haaste, joka vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiimme. Usein stressi nähdään pelkkänä vihollisena, josta pitäisi päästä eroon. Neuropsykologian erikoispsykologi Laura Sokka haastaa tämän näkemyksen ja kannustaa suhtautumaan stressiin liittolaisena. Samalla tavoin buddhalaisuus tarjoaa syvällisiä oppeja ja harjoituksia, jotka tukevat stressin hallintaa ja psykologista kasvua.

Laura Sokan näkemys: Stressi liittolaisena 

Annina Vainion artikkelissa (Aamulehti 29.6.2025) Sokka korostaa, että stressistä ei kannata yrittää väkisin päästä eroon, sillä se voi pahentaa tilannetta. Sen sijaan stressi kannattaa nähdä liikkeellepanevana voimana, joka ohjaa tekemään parempia valintoja ja keskittymään olennaiseen. Keskeistä on suhtautumistapa: tutkimukset osoittavat, että stressin haitalliset vaikutukset korostuvat, jos uskoo stressin olevan pelkästään haitallista. Hyväksymällä stressin ja ymmärtämällä, että stressaamme asioista, joista välitämme, voi oppia käyttämään stressiä voimavarana. Tämä ajattelutapa voi vähentää ahdistusta, parantaa unta ja edistää palautumista.

Buddhalaisuuden lähestymistapa stressiin 

Kathleen H. Dockettin mukaan buddhalaisuus tarjoaa psykologian kanssa yhteneviä näkemyksiä stressin hallinnasta. Buddhalaisuudessa korostetaan kolmea keskeistä ominaisuutta, jotka auttavat kestämään stressiä: sitoutuminen, kontrolli ja haastaminen. Nämä kuvaavat Suzanne C. Kobasan tunnistamaa ”karaistunutta” persoonallisuustyyppiä, joka sietää stressiä paremmin.

– Sitoutuminen tarkoittaa syvällistä omistautumista elämän tarkoituksille ja arvoille, mikä tarjoaa puskurin stressiä vastaan. Buddhalaisuudessa tämä ilmenee bodhisattva-ihanteena, jossa pyritään valaistumiseen auttamalla myös muita saavuttamaan onnellisuus.

– Kontrolli vastaa uskoa siihen, että ihminen voi vaikuttaa elämäänsä ja muuttaa olosuhteitaan. Buddhalaisuudessa tämä näkyy käsityksessä ihmisen ja ympäristön ykseydestä (esho funi) ja karmasta, jossa vastuu omista teoista ja niiden seurauksista on kokonaan itsellä.

– Haastaminen on asenne, jossa muutokset ja vaikeudet nähdään uhkan sijaan mahdollisuuksina kasvuun. Buddhalaisuudessa tämä näkyy opetuksissa myrkyn muuttamisesta lääkkeeksi ja kriisien näkemisestä kasvun tilaisuuksina.

Psykologian ja buddhalaisuuden opit stressin hallinnassa 

Sekä Laura Sokan että Nichiren Daishoninin buddhalaisuuden näkemyksissä korostuu, että stressi ei ole pelkkä uhka vaan myös mahdollisuus henkilökohtaiseen kasvuun ja vahvistumiseen. Molemmat painottavat asenteen ja ajattelutavan merkitystä: stressiä ei tarvitse torjua, vaan sen kanssa voi oppia elämään ja käyttämään sitä voimavarana. Buddhalaisuuden harjoitukset, kuten Nam-myoho-renge-kyo´n lausumisen harjoitus, tukevat sisäisen kontrollin ja myönteisen asenteen kehittymistä, mikä vastaa psykologian sisäisen kontrollin käsitettä.

Käytännön vinkkejä stressin hallintaan

– Tunnista, mikä sinua juuri nyt stressaa ja hyväksy se.

– Mieti, miksi välität asiasta ja mitä se merkitsee sinulle.

– Suhtaudu stressiin liikkeellepanevana voimana, joka ohjaa sinua tekemään merkityksellisiä valintoja.

– Hyödynnä buddhalaisia harjoituksia tai muita mindfulness-tekniikoita sisäisen rauhan ja kontrollin vahvistamiseksi.

– Muista, että vaikeudet ovat luonnollinen osa elämää ja ne tarjoavat mahdollisuuden kasvuun.

Lopuksi

Stressin hallinta ei ole stressin täydellistä poissulkemista, vaan viisasta suhtautumista siihen. Neuropsykologian ja buddhalaisuuden näkemykset tarjoavat yhdessä vahvan perustan nähdä stressi mahdollisuutena, joka voi vahvistaa meitä ja auttaa elämään merkityksellisempää elämää.

Vaikka kohtaisit tähän elämään kuuluvia koettelemuksia, älä koskaan anna niiden järkyttää mieltäsi. Kukaan ei pysty välttämään ongelmia, eivät edes viisaat tai korkea-arvoiset… … Kärsi, mitä on kärsittävää, ja iloitse, kun on aihetta iloita. Pidä sekä kärsimystä että iloa elämän tosiasioina ja jatka nam-myoho-renge-kyon lausumista, tapahtuipa mitä tahansa. (Happiness in This World, WND, 681)

(Kuva luotu ja tekstin muotoilussa käytetty apuna tekoälyä)

Lähteet:

Hyvä elämä: Psykologin menetelmä voi tehdä stressistä liikkeellepanevan voiman (Aamulehti 29.6.2025)

 Voimavarat stressin vastustamiseen: Psykologian ja buddhalaisuuden vastaavuuksia, Käännös Kathleen H. Docketin artikkelista ”Resources for Stress Resistance: Parallels in Psychology and Buddhism” (SGI-USA Culture Dept Booklet Series) 

Laura Sokka: Stressipuhetta ravisteleva neuropsykologi

Väitöskirja: Burnout in the brain at work / Laura Sokka.
Sokka, Laura, 1977-
2017

Rethinking stress – Building sustainable work ability amidst change and pressure
Neuropsychologist, Doctor of Psychology with a PhD in brain research, and Psychotherapist