Psykologipalvelu Kari Kilpeläinen

Ratkaisukeskeistä keskustelutukea

Tekijä: Kari Kilpeläinen

  • Blogit

    Itsetuntemus ja reflektio vahvistavat hyvinvointia
    Itsetunemus ja reflektio – Kuvat Picsart AI

    Itsemyötätunto, hyväksyntä ja identiteetti – näin vahvistat yhteyttä itseesi

    Itsetuntemus ja reflektio vahvistavat hyvinvointia.

    Lue 9 askelta kohti syvempää ymmärrystä ja löydä oma äänesi.

    Rauhoittumisharjoitukset voivat olla nopea tapa palauttaa tasapaino
    Rauhoittumisharjoitus

    Tunteiden säätely – kohti tasapainoista tunne-elämää

    Tunteiden käsittely ja säätely tukevat mielen hyvinvointia, vähentävät stressiä ja vahvistavat ihmissuhteita. Opi menetelmät tunteiden tunnistamiseen, hyväksymiseen ja rauhoittumiseen. 

    Sosiaaliset taidot ja tukiverkostot ovat keskeisiä hyvinvoinnin tukipilareita
    Sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisää elämän iloa

    Sosiaaliset taidot ja tukiverkostot hyvinvoinnin vahvistamisessa

    Opas sosiaalisten taitojen ja tukiverkostojen merkityksestä hyvinvoinnille. 

    Tavoitteet ja elämänhallinta

    Tavoitteet ja elämänhallinta – pieniä askelia kohti parempaa arkea

    Elämänhallinta on taitoa pysyä suunnassa ja löytää keinoja selvitä arjesta tasapainoisemmin.

    Resilienssi - tie eteenpäin
    Resilienssiä voi kehittää

    Resilienssi ja kriisinhallinta: Voimaa selviytymiseen ja toipumiseen

    Resilienssi tarkoittaa kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ilman, että ne määrittävät koko elämää. 

    Stressi parantaa hyvinvointiasi
    Stressi liikkeelle panevana voimana

    Stressin hallinta psykologian ja buddhalaisuuden näkökulmasta

    Stressi kannattaa nähdä liikkeellepanevana voimana, joka ohjaa tekemään parempia valintoja ja keskittymään olennaiseen.

    Tietoinen läsnäolo
    Mindfulnessin 7 pilaria

    Mindfulness

    Tietoisen läsnäolon harjoittamisen perustana ovat seuraavat seitsemän asennetta

  • Itsemyötätunto, hyväksyntä ja identiteetti – näin vahvistat yhteyttä itseesi

    Itsemyötätunto, hyväksyntä ja identiteetti – näin vahvistat yhteyttä itseesi

    Johdanto

    Itsetuntemus on yksi tärkeimmistä taidoista, joita voimme elämässä kehittää. Mitä paremmin ymmärrämme itseämme, sitä aidommin voimme elää arvojemme mukaisesti, tehdä meille oikeita päätöksiä ja rakentaa merkityksellisiä ihmissuhteita.

    Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisiä itsetuntemuksen teemoja – harjoituksia ja ajatuksia, jotka voivat auttaa sinua syventämään suhdetta itseesi ja löytämään omat voimavarasi.

    Näitä menetelmiä hyödynnämme asiakastyössämme, jotta jokainen saa mahdollisuuden kasvaa ja löytää oman näköisen elämänpolun.

    1. Reflektio ja itsetutkiskelu – matka oman mielen syvyyksiin

    Reflektio tarkoittaa pysähtymistä ja oman elämän tarkastelua. Kun säännöllisesti pohdit, miksi ajattelet ja toimit tietyllä tavalla, alat ymmärtää syvempiä yhteyksiä menneiden kokemusten ja nykyhetken välillä. Yksinkertainen keino aloittaa on pitää päiväkirjaa: kirjoita muutama minuutti päivässä vapaasti siitä, mitä tunnet ja ajattelet. Tämä luo selkeyttä ja oivalluksia.

    2. Itsensä hyväksyminen – rauhaa sisäiseen kriitikkoon

    Moni meistä on armoton itseään kohtaan. Virheet ja epäonnistumiset tuntuvat liian raskailta kantaa. Hyväksyntä ei kuitenkaan tarkoita luovuttamista, vaan lempeää ymmärrystä: minä riitän tällaisena. Kun opit hyväksymään itsesi vahvuuksineen ja haasteineen, vapautat energiaa elämänilolle ja kasvulle.

    3. Itsemyötätunto – ystävällisyyttä itseä kohtaan

    Mieti hetki, miten puhut ystävällesi, joka on vaikeassa tilanteessa. Todennäköisesti lempeämmin kuin itsellesi. Itsemyötätunto on taito kohdella itseään samalla myötätunnolla kuin kohtelemme läheisiämme. Se voi vähentää stressiä, lisätä kehon palautumista ja vahvistaa henkistä hyvinvointia. Harjoittele pieniä tekoja, kuten: “Miten voisin tänään olla itselleni lempeämpi?”

    4. Menneisyyden käsittely – ymmärrys vapauttaa

    Menneisyys kulkee mukanamme, mutta sen ei tarvitse määrittää meitä. Vaikeiden kokemusten käsittely – usein turvallisessa ja tuetussa ympäristössä – auttaa näkemään, miten vanhat tapahtumat vaikuttavat nykyhetkeen. Kun opimme tunnistamaan näitä juuria, emme enää elä menneisyydessä, vaan voimme olla vapaampia tässä hetkessä.

    5. Oman äänen löytäminen – uskalla ilmaista itseäsi

    Oman äänen löytäminen tarkoittaa, että opit sanoittamaan tarpeesi ja tunteesi selkeästi. Tämä ei vain vahvista itsetuntoa, vaan myös ihmissuhteita. Kun ihminen uskaltaa ilmaista itseään avoimesti ja rehellisesti, hänelle avautuu tilaa olla oma itsensä ilman jatkuvaa miellyttämisen tarvetta.

    6. Oman tarinan kertominen – itsensä hyväksymisen polku

    Meillä kaikilla on tarina. Sen kertominen – kirjoittamalla, keskustelemalla tai vaikka taiteen avulla – voi auttaa jäsentämään asioita ja näkemään oman kasvun. Kun jaamme tarinamme, annamme arvoa kokemuksillemme ja vahvistamme itsetuntemustamme. Tarina ei ole vain tapahtumia, vaan peili siihen, miten olemme muuttuneet ja mitä olemme oppineet.

    7. Oman arvon tunnistaminen – minä olen tärkeä

    Oman arvon löytäminen tarkoittaa sitä, että tiedostat: Olet merkityksellinen ja arvokas juuri sellaisena kuin olet. Tämä ei ole pelkkää positiivista ajattelua, vaan syvempää itsetunnon rakentamista. Kun uskot omaan arvoosi, uskallat tehdä parempia valintoja – sekä työssä, ihmissuhteissa että omassa hyvinvoinnissasi.

    8. Identiteetin vahvistaminen – kuka minä olen?

    Identiteetti muodostuu arvoistamme, uskomuksistamme ja elämänkokemuksistamme. Sen vahvistaminen tarkoittaa, että alat elää enemmän sen mukaan, mikä on sinulle tärkeää – ei sen, mitä muut odottavat. Kun tunnet identiteettisi, pystyt rakentamaan kestäviä tavoitteita ja suuntaamaan elämääsi merkityksellisellä tavalla.

    9. Kehon ja mielen yhteys – kokonaisvaltainen hyvinvointi

    Ajatuksemme ja tunteemme näkyvät usein kehossa. Keholliset harjoitukset, kuten jooga, tanssi tai hengitysharjoitukset, voivat auttaa tunnistamaan tunteita ja vapauttamaan stressiä. Kehon ja mielen yhteyden huomioiminen lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja syventää itsetuntemusta.

    Itsetuntemus on matka – ei määränpää

    Itsetuntemus ei kehity yhdessä yössä. Se on matka, jolla kohtaat menneisyyden, opit hyväksymään itsesi ja rohkaistut elämään omien arvojesi mukaisesti. Jokainen pieni askel lisää selkeyttä ja voimaa.

    Jos tunnet, että kaipaat tukea matkallesi, tarjoamme juuri tähän työkaluja ja ohjausta. Tutustu palveluumme ja ota ensimmäinen askel kohti syvempää itsetuntemusta ja hyvinvointia.

  • Tunteiden säätely – kohti tasapainoista tunne-elämää

    Tunteiden säätely – kohti tasapainoista tunne-elämää

    Miksi tunteiden käsittely ja säätely ovat niin tärkeitä?

    Tunteet ovat osa jokapäiväistä elämäämme – ne ohjaavat käyttäytymistämme, vaikuttavat ajatuksiimme ja muokkaavat ihmissuhteitamme. Silti monille tunteiden käsittely ja säätely on haastavaa: vaikeita tunteita tulee helposti välteltyä, tukahdutettua tai purettua hallitsemattomasti.

    Tunteiden käsittely ja säätely eivät tarkoita tunteiden kieltämistä, vaan niiden tunnistamista, hyväksymistä ja rakentavaa ilmaisemista. Kun opimme kohtaamaan tunteemme, voimme paremmin ymmärtää itseämme, tehdä harkitumpia päätöksiä ja luoda eheämpiä ihmissuhteita.

    Tutkimusten mukaan hyvät tunnetaidot:

    • vähentävät riskiä uupua tai masentua
    • helpottavat stressinhallintaa
    • lisäävät itsemyötätuntoa ja resilienssiä
    • parantavat vuorovaikutusta ja ihmissuhteiden laatua

    1. Tunteiden käsittely – vaikeiden tunteiden kohtaaminen

    Tunteiden käsittelyllä tarkoitetaan sitä, että yksilö uskaltaa kohdata omat tunteensa rehellisesti ja tutkia niiden taustoja. Esimerkkejä vaikeista tunteista ovat suru, viha, syyllisyys ja pelko.

    Esimerkiksi menetystä kokeva voi tuntea sekä surua että vihaa samaan aikaan. Terapiassa tai itseharjoittelun avulla tunteet voidaan nostaa tietoisuuteen ja purkaa, jolloin niiden voima arkielämää kohtaan heikkenee.

    Käytännön vinkkejä tunteiden käsittelyyn:

    • Kirjoita päiväkirjaa: tunnepäiväkirja auttaa tunnistamaan, missä tilanteissa tunteet heräävät.
    • Puhu luotettavalle ystävälle tai ammattilaiselle.
    • Hyväksy tunteen olemassaolo ilman arvottamista.

    2. Tunteiden säätely – miten hallita voimakkaita tunteita?

    Tunteiden säätely tarkoittaa taitoa hillitä, ohjata ja suunnata tunteiden ilmaisua niin, että se tukee omaa ja muiden hyvinvointia. Tämä ei tarkoita tunteiden piilottamista, vaan niiden ilmaisua oikealla tavalla ja oikeassa hetkessä.

    Esimerkiksi vihainen tunne on luonnollinen, mutta sen purkaminen toiseen satuttavalla tavalla voi vahingoittaa ihmissuhteita. Sen sijaan tunne voidaan ilmaista sanoilla: ”Olen vihainen, koska minua ei kuunneltu kokouksessa.”

    Tunteiden säätelyn strategioita:

    • Syvähengitys ennen reagointia
    • Ajatuksen uudelleenarviointi: ”Onko tämä tilanne todella niin uhkaava kuin ajattelen?”
    • Tauon pitäminen keskustelun aikana
    • Terve tunteiden ilmaisu puheen, liikkeen tai kirjoittamisen avulla

    3. Tunteiden hyväksyminen – sisäisen rauhan avain

    Moni pyrkii välttämään epämukavia tunteita, kuten ahdistusta tai kateutta. Tämä voi kuitenkin johtaa tunteiden patoutumiseen ja jopa fyysisiin oireisiin. Hyväksyvä asenne tarkoittaa sitä, että jokainen tunne otetaan vastaan sellaisena kuin se tulee, ilman tuomitsemista.

    Harjoitus tunteiden hyväksymiseen:

    1. Tunnista tunne ja nimeä se (“tunnen ahdistusta”).
    2. Salli tunteen olla osa kokemustasi – älä yritä heti pyyhkiä sitä pois.
    3. Muistuta itseäsi: tunne menee ohi, se on vain väliaikainen viesti kehostasi ja mielestäsi.

    Kun hyväksymme omat tunteemme, meidän ei tarvitse pelätä niitä. Tämä vahvistaa emotionaalista joustavuutta.

    4. Tunteiden tunnistaminen – mitä tunnen juuri nyt?

    Yksi tärkeimmistä vaiheista on tunteiden tunnistaminen. Jos emme tiedä mitä tunnemme, emme voi myöskään säädellä tai ilmaista tunteitamme.

    Moni huomaa olevansa ”stressaantunut” tai ”ärtynyt”, mutta tarkempi tutkiminen voi paljastaa taustalla olevan pettymyksen, turvattomuuden tai väsymyksen.

    Käytännön keinoja tunteiden tunnistamiseen:

    • Tunnemittari (esim. 0–10) oman tunteen voimakkuudelle
    • Kysymys: ”Mitä kehoni kertoo juuri nyt?” (syke, hengitys, jännitys)
    • Sävyjen erottelu: ärtymys vs. viha, alakulo vs. suru

    5. Stressinhallintatekniikat – mielen rauhoittamisen perustaidot

    Stressi voi estää meitä tunnistamasta ja käsittelemästä tunteitamme. Siksi stressinhallinta on olennainen osa tunne-elämän tasapainoa.

    Hyviä stressinhallintakeinoja:

    • Mindfulness: läsnäolon harjoittaminen ilman arvostelua
    • Meditaatio: keskittymisen ja rauhoittumisen tukena
    • Hengitysharjoitukset: syvä palleahengitys rauhoittaa hermostoa
    • Liikunta: kehon aktivointi auttaa purkamaan stressihormoneja
    • Uni ja lepo: riittävä palautuminen tukee tunteiden säätelyä

    6. Rauhoittumisharjoitukset – palautuminen hetki kerrallaan

    Ahdistuksen ja stressin hetkellä tarvitaan konkreettisia työkaluja. Rauhoittumisharjoitukset voivat olla nopea tapa palauttaa tasapaino.

    Esimerkkejä:

    • 5–5–5-hengitys: hengitä sisään 5 sekuntia, pidätä 5 sekuntia, hengitä ulos 5 sekuntia.
    • Progressiivinen lihasrentoutus: jännitä ja rentouta eri lihasryhmiä järjestelmällisesti.
    • Maadoittumisharjoitus: nimeä viisi asiaa, jotka näet, neljä joita voit koskettaa, kolme joita kuulet, kaksi joita haistat ja yksi jonka voit maistaa.

    7. Tunteiden ilmaiseminen – rakentava vuorovaikutus

    Ilman tunteiden ilmaisua ihmissuhteet voivat jäädä pinnallisiksi. Rakentava tunneilmaisu tarkoittaa sitä, että pystymme kertomaan avoimesti mitä tunnemme, mutta tavalla, joka ei syyllistä toista.

    Esimerkki tunneilmaisusta:

    • Ei-rakentava: ”Sä et ikinä kuuntele mua.”
    • Rakentava: ”Tunnen turhautumista, kun minua ei kuunnella.”

    Tällainen ilmaisu vähentää riitoja ja lisää ymmärrystä.

    Tunteiden käsittelyn hyödyt pitkällä aikavälillä

    Kun harjoittelemme tunteiden tunnistamista, hyväksymistä, säätelyä ja rakentavaa ilmaisua, hyödymme monella elämän osa-alueella:

    • Parisuhde ja perhe-elämä: avoin tunneilmaisu luo läheisyyttä ja vähentää erimielisyyksiä.
    • Työelämä: tunnetaidot auttavat palautteen antamisessa, tiimityössä ja paineen hallinnassa.
    • Fyysinen terveys: stressin vähentyminen tukee vastustuskykyä ja palautumista.
    • Mieli ja psyykkinen jaksaminen: tietoisuus tunteista lisää itseymmärrystä ja itsemyötätuntoa.

    Yhteenveto – matka kohti tunneälykkyyttä

    Tunteiden käsittely ja säätely ovat elinikäisiä taitoja, joita voi harjoitella ja kehittää. Tunteiden tunnistaminen, hyväksyminen, rauhoittumisharjoitukset ja stressinhallinta muodostavat kokonaisuuden, joka tukee sekä omaa hyvinvointia että ihmissuhteita.

    Mitään tunne-elämän muutosta ei tapahdu yhdessä yössä, mutta pienillä askeleilla – pysähtymällä tunteiden äärelle, hyväksymällä ne ja ilmaisemalla niitä rakentavasti – voi saavuttaa valtavaa muutosta arjessa.

    Kun opimme kohtaamaan tunteemme, opimme myös kohtaamaan itsemme.

    Jos tunnet, että kaipaat tukea matkallesi, tarjoamme juuri tähän työkaluja ja ohjausta. Tutustu palveluumme ja ota ensimmäinen askel kohti syvempää itsetuntemusta ja hyvinvointia.

  • Sosiaaliset taidot ja tukiverkostot – vahvista vuorovaikutustaitojasi

    Sosiaaliset taidot ja tukiverkostot ovat keskeisiä hyvinvoinnin tukipilareita
    Sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisää elämän iloa

    Hyvät sosiaaliset taidot ja vahvat tukiverkostot ovat keskeinen osa ihmisen hyvinvointia. Ne auttavat meitä luomaan merkityksellisiä ihmissuhteita, saamaan tukea arjessa ja tuntemaan kuuluvamme johonkin yhteisöön. Tässä kirjoituksessa pureudumme sosiaalisten taitojen ja tukiverkostojen merkitykseen, niiden kehittämiseen sekä käytännön harjoituksiin, joiden avulla voi vahvistaa omaa sosiaalista hyvinvointia.

    Miksi sosiaaliset taidot ja tukiverkostot ovat tärkeitä?

    Sosiaaliset taidot auttavat meitä kommunikoimaan, ymmärtämään toisia ja ratkomaan konflikteja. Tukiverkostot puolestaan tarjoavat turvaa ja apua vaikeina hetkinä sekä mahdollisuuden jakaa ilot ja arjen pienet ilonaiheet. Yhdessä nämä vahvistavat mielenterveyttämme ja tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia.

    1. Suhteiden ymmärtäminen

    Ensimmäinen askel on tarkastella omia ihmissuhteitaan. Millaisia suhteita sinulla on? Miten ne vaikuttavat sinuun? Mikä toimii hyvin ja missä olisi kehittämisen varaa?

    Harjoitus 1: Ihmissuhdekartta

    Piirrä paperille oma ihmissuhdekarttasi – sijoita perhe, ystävät, työkaverit ja muut merkitykselliset ihmiset eri etäisyyksille sen mukaan, kuinka läheisiä suhteita heihin tunnet. Pohdi, millaisia tunteita eri suhteet sinussa herättävät ja mitkä suhteet voisivat kaivata vahvistusta.

    2. Sosiaalisten taitojen kehittäminen

    Sosiaalisia taitoja voi harjoitella aivan kuten mitä tahansa muuta taitoa. Tärkeimpiä taitoja ovat vuorovaikutus, empatia ja konfliktinratkaisu.

    Harjoitus 2: Aktiivinen kuuntelu

    Harjoittele aktiivista kuuntelua seuraavan keskustelun aikana: keskity todella kuuntelemaan, älä keskeytä, toista mielessäsi vastapuolen sanoma omilla sanoillasi ja kysy tarkentavia kysymyksiä. Pyri ymmärtämään toisen näkökulma täysin.

    3. Tukiverkoston vahvistaminen ja hyödyntäminen

    On tärkeää tunnistaa, ketkä ovat sinun tukiverkostosi jäseniä ja osata hyödyntää tätä verkostoa silloin, kun tarvitset apua tai tukea.

    Harjoitus 3: Tukiverkoston laajentaminen

    Kirjoita ylös 3–5 ihmistä, joihin voit luottaa ja joilta voit pyytää apua. Pohdi myös, onko elämässäsi mahdollisuuksia uusien ihmisten tapaamiseen, esimerkiksi harrastuksissa tai tapahtumissa.

    4. Yhteisöllisyyden edistäminen

    Kuuluminen johonkin yhteisöön lisää merkityksellisyyden tunnetta ja auttaa jaksamaan arjessa.

    Harjoitus 4: Osallistu uuteen yhteisöön

    Valitse jokin sinua kiinnostava vapaaehtoistoiminta, yhdistys tai harrastus, johon olisit valmis osallistumaan. Kirjoita ylös kolme syytä, miksi haluat liittyä kyseiseen yhteisöön, ja ota ensimmäinen konkreettinen askel, vaikka ilmoittautuminen tai soitto vastuuhenkilölle.

    5. Avoin kommunikaatio ja konfliktinratkaisu

    Avoin ja rakentava kommunikaatio on avain toimiviin suhteisiin. Konfliktit kuuluvat elämään, mutta niistä selviäminen parantaa usein luottamusta.

    Harjoitus 5: Minä-viestintä

    Harjoittele viestimään selkeästi ja rauhallisesti: kuvaile tilannetta, kerro siitä, miltä sinusta tuntuu ja mitä toivot tilanteen ratkaisemiseksi (esim. ”Kun ___ tapahtui, minusta tuntui ____, ja toivoisin, että ____.”).

    6. Empatian kehittäminen

    Empatia vahvistaa ymmärrystä ja myönteisiä tunnesuhteita. Empatia on kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää hänen tunteitaan, ajatuksiaan sekä kokemuksiaan myötätuntoisesti. Se vahvistaa ihmisten välistä yhteyttä ja luo myönteisiä tunnesuhteita. Empatia ei ole pelkkä tunne, vaan se on myös taito ja prosessi, jota voi aktiivisesti harjoitella ja kehittää.

    Harjoitus 6: Empaattinen mietiskely

    Ajattele kohtaamistasi ihmistä, jolla on vaikeuksia. Yritä asettua hänen asemaansa ja pohtia, miltä hänestä tuntuu ja miksi hän voi toimia tietyllä tavalla. Kirjoita ylös nämä ajatukset ja pohdi, miten voit osoittaa empatiaa arjessa.

    Yhteenveto

    Sosiaalisten taitojen ja tukiverkostojen vahvistaminen ei ole vain terapiassa tehtävää työtä, vaan sitä voi harjoitella jokainen arjessaan. Ihmissuhteet ovat tärkeitä voimavaroja, jotka rikastuttavat elämää ja tukevat selviytymistä. Kun opimme ymmärtämään, kommunikoimaan ja rakentamaan yhteisöllisyyttä, kasvamme vahvemmiksi ja aidosti yhteydessä toisiimme.

    Muista aloittaa pienin askelin – vaikka yhden uuden keskustelun tai osallistumisen verran – ja huomaat pian, miten merkittäviä muutokset voivat olla.

    Jos haluat, voin auttaa sinua vielä erilaisten harjoitusten ja vinkkien syventämisessä!
    Tutustu palveluumme ja ota ensimmäinen askel kohti syvempää itsetuntemusta ja hyvinvointia.

  • Tavoitteet ja elämänhallinta – pieniä askelia kohti parempaa arkea

    Tavoitteet ja elämänhallinta – pieniä askelia kohti parempaa arkea

    Elämänhallinta ei tarkoita, että kaikki olisi aina täydellisesti järjestyksessä. Se on enemmänkin taito pysyä suunnassa ja löytää keinoja selvitä arjesta tasapainoisemmin. Pienet tavoitteet ja toimivat rutiinit voivat tuoda paljon selkeyttä ja rauhaa, ja niiden harjoittelu onnistuu myös yhdessä psykologin kanssa.

    Tavoitteet osiin – askel kerrallaan

    Moni kaatuu siihen, että yrittää tehdä kaiken heti. Tavoitteiden pilkkominen pienempiin osiin auttaa.
    Esimerkiksi:

    • Sen sijaan, että asettaa tavoitteeksi ”alan liikkumaan enemmän”, voi aloittaa ”kävelen 15 minuuttia kolme kertaa viikossa”.
    • Pienet välitavoitteet kertovat, että olet jo matkalla, ja onnistumisen tunne kasvattaa motivaatiota.

    Kuva unelmasta mielessä

    Visualisointi voi kuulostaa hienolta sanalta, mutta käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pysähtyy hetkeksi miettimään, miltä haluttu elämäntilanne tuntuisi.
    Esimerkiksi:

    • Näet mielessäsi hetken, kun kävelet reippaana portaat ilman hengästymistä.
    • Kuvittelet tunteen, kun saat suoritettua pitkään lykätyn opintotehtävän.
      Kun tavoite saa kuvan ja tunteen, siihen on helpompi tarttua.

    Kun suunnitelma muuttuu

    Elämä ei aina mene niin kuin on ajatellut – ja se on täysin ok. Olennaista on osata säätää tavoitteita, kun olosuhteet muuttuvat.
    Esimerkiksi:

    • Jos sairastut flunssaan, voit muokata liikuntasuunnitelmaa niin, että lepo on tavoite.
    • Jos työelämässä tulee yllättävä kiire, voi yrittää priorisoida tärkeimmät asiat ja palata muihin myöhemmin.

    Arjen prioriteetit

    Kun kaikkea on liikaa, on hyvä pysähtyä ja kysyä: mikä on oikeasti tärkeää juuri nyt?
    Esimerkiksi:

    • Jos deadline lähestyy ja koti on sotkussa, voi päättää kirjoittaa raportin nyt ja siivota viikonloppuna.
    • Kun prioriteetit ovat selkeitä, stressi vähenee, ja olo pysyy hallittavampana.

    Aikataulut ja ajanhallinta

    Kalenterin tai tehtävälistan käyttö voi tuntua pieneltä, mutta se vapauttaa paljon henkistä tilaa, kun asiat eivät pyöri päässä.
    Esimerkiksi:

    • Laitat kalenteriin aikaa myös tauoille, kahville tai ulkoilulle.
    • Teet kolmen tärkeimmän asian listan päivälle ja annat itsellesi luvan olla tyytyväinen, kun ne ovat tehty.

    Energia haltuun

    Ajanhallinnan lisäksi tärkeää on oppia seuraamaan omaa jaksamista. Energia ei ole loputon luonnonvara.
    Esimerkiksi:

    • Huomaat, että iltapäivisin keskittyminen laskee, ja päätät pitää pienen kävelytauon.
    • Käytät viikonloppuna aikaa asioihin, jotka oikeasti palauttavat – olipa se sitten liikunta, ystävien näkeminen tai rauhallinen tv-sarja.

    Kohti mielekkäämpää arkea

    Pienillä teoilla ja selkeillä tavoitteilla elämästä voi tulla selkeämpi ja kevyempi. Psykologin kanssa työskentely voi tuoda lisää työkaluja ja tukea, mutta jo arjen pienet valinnat voivat auttaa ottamaan ohjat omiin käsiin. Tärkeintä ei ole täydellisyys, vaan se, että suunta tuntuu oikealta.

    5 helppoa tapaa aloittaa oman elämänhallinnan parantaminen

    1. Aseta yksi konkreettinen tavoite: Valitse pieni asia, jonka haluat saavuttaa tällä viikolla, kuten ”kävelen ulkona kerran” tai ”vien roskat ajoissa”.
    2. Kirjaa asiat ylös: Tee tehtävälista päivän tärkeimmistä jutuista – jo kolme asiaa riittää. Näin ajatukset pysyvät koossa eikä kaikki jää muistin varaan.
    3. Pidä taukoja: Varaa kalenteriin aikaa levolle; esimerkiksi kahvitauko tai viiden minuutin hengähdys tekee ihmeitä.
    4. Pysähdy hetkeksi päivän päätteeksi: Kysy itseltäsi: ”Mikä meni tänään hyvin?” ja anna itsellesi kiitosta pienistäkin onnistumisista.
    5. Opettele sanomaan ei: Kaikkeen ei tarvitse suostua heti. Muistuta itseäsi, että oma jaksaminen on tärkeintä, ja tee valintoja sen mukaan.

    Lue lisää ja tutustu palveluihin: psykologin-keskusteluhoito tai ota yhteyttä ja kysy lisätietoja.

  • Resilienssi ja kriisinhallinta: Voimaa selviytymiseen ja toipumiseen

    Resilienssi ja kriisinhallinta: Voimaa selviytymiseen ja toipumiseen

    Kohtaamme elämässä väistämättä tilanteita, jotka horjuttavat tasapainoamme: Odottamattomia menetyksiä, muutoksia työssä, haastavia ihmissuhteita tai kriisejä, jotka koskettavat koko yhteisöä. Tällaisissa hetkissä ratkaisevaa on se, miten pystymme käsittelemään epävarmuutta, säilyttämään toimintakykymme ja löytämään voimavaroja myös vaikeuksien keskellä. Tätä kykyä kutsutaan resilienssiksi – ja sitä voi vahvistaa.

    Ratkaisukeskeinen terapia tarjoaa turvallisen tilan harjoitella taitoja, joiden avulla voit kohdata haasteet luottavaisemmin ja löytää polun toipumiseen.

    Mitä resilienssi tarkoittaa käytännössä?

    Resilienssi ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaan taito, jota voi kehittää. Se tarkoittaa kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ilman, että ne määrittävät koko elämää. Terapian avulla voit oppia:

    • tunnistamaan omat voimavarasi ja käyttämään niitä tehokkaammin

    • säilyttämään toimintakyvyn vaikeissa tilanteissa, kuten kriisien tai suurten elämänmuutosten aikana

    • hyödyntämään tukiverkostojasi ja hakemaan apua silloin, kun sitä tarvitset.

    Kriisinhallinta – valmistautuminen, selviytyminen ja toipuminen

    Kriisit voivat tulla odottamatta, mutta niihin on mahdollista valmistautua. Ratkaisukeskeinen terapia tukee sinua kolmessa vaiheessa:

    1. Kriisin ennakointi

    Kun osaat tunnistaa stressin ja kriisin varhaisia merkkejä, pystyt valmistautumaan paremmin. Terapian avulla voit harjoitella keinoja, joilla uhkia voidaan ennakoida ja ottaa hallintaan.

    2. Selviytyminen ja joustavuus kriisin aikana

    Kriisitilanteessa on olennaista löytää toimivia ratkaisuja ja säilyttää tasapaino. Terapia antaa käytännöllisiä työkaluja stressinhallintaan, kriisiviestintään ja tunteiden käsittelyyn – niin arjen haasteissa kuin vakavammissakin tilanteissa.

    3. Kriisin jälkeinen toipuminen

    Kun myrsky on ohi, tärkeää on palauttaa elämänhallinta ja vahvistaa uutta tasapainoa. Terapia tukee sinua toipumisessa ja kannustaa muuttamaan kokemukset voimavaraksi.

    Rohkeutta muutokseen ja sopeutumiseen

    Muutokset voivat tuntua uhkaavilta, mutta ne ovat usein mahdollisuuksia kasvuun. Ratkaisukeskeisessä terapiassa keskitytään siihen, miten voit:

    • kehittää rohkeutta kohdata muutoksia

    • ylittää pelkoja, jotka estävät etenemistäsi

    • säilyttää joustavan ja myönteisen asenteen haastavissakin olosuhteissa.

    Muutosvastarinta on luonnollista, mutta sitä voi oppia vähentämään. Pienin askelin on mahdollista löytää tasapaino pysyvyyden ja uuden omaksumisen välillä.

    Omat resurssit käyttöön

    Usein emme edes huomaa, kuinka paljon voimavaroja meillä jo on. Kokemukset, taidot, ihmissuhteet ja arjen rutiinit voivat tarjota tukea vaikeuksien keskellä. Terapian avulla voidaan kirkastaa, miten:

    • omia vahvuuksia ja opittuja taitoja voidaan hyödyntää

    • läheisiltä saatu tuki voi olla voimavara

    • tarvittaessa asiantuntija-apu voi täydentää omia selviytymiskeinoja.

    Miksi ratkaisukeskeinen terapia?

    Ratkaisukeskeinen terapia ei keskity ongelmiin, vaan siihen, miten niihin voidaan löytää käytännön ratkaisuja. Terapia auttaa sinua rakentamaan askel askeleelta vahvempaa resilienssiä ja luottamusta siihen, että selviät eteen tulevista haasteista.

    Psykologi kulkee rinnallasi – kuunnellen, tukien ja auttaen löytämään ne voimavarat, joiden avulla voit kohdata kriisit ja muutokset rohkeasti.

    ✨ Ota ensimmäinen askel vahvempaan arkeen ja parempaan hyvinvointiin.

    Meiltä löydät turvallisen ja ratkaisukeskeisen tavan vahvistaa resilienssiäsi – niin kriisien keskellä kuin niiden jälkeen.

    Jos tunnet, että kaipaat tukea matkallesi, tarjoamme juuri tähän työkaluja ja ohjausta. Tutustu palveluumme ja ota ensimmäinen askel kohti syvempää itsetuntemusta ja hyvinvointia.

  • Mindfulnessin 7 pilaria – avaimet tietoiseen ja tasapainoiseen elämään

    Tietoinen läsnäolo

    Mindfulness, eli tietoinen läsnäolo, perustuu Jon Kabat-Zinnin kehittämien periaatteiden varaan. Näitä kutsutaan mindfulnessin seitsemäksi pilariksi, jotka yhdessä muodostavat harjoituksen ytimen. Kun opimme suhtautumaan elämään näiden asenteiden kautta, voimme vähentää stressiä, parantaa keskittymiskykyä ja lisätä hyvinvointia arjessa.

    Tietoinen läsnäolo
    Mindfulnessin 7 pilaria

    1. Tuomitsemattomuus

    Oma mieli arvioi usein kaiken hyväksi tai huonoksi. Mindfulness-harjoituksessa pyritään huomaamaan nämä arvottavat ajatukset, mutta olemaan tarttumatta niihin. Tämä lisää lempeyttä itseä ja muita kohtaan.

    2. Kärsivällisyys

    Tietoisen läsnäolon voimavara löytyy kärsivällisyydestä. Kun annamme asioiden tapahtua omassa tahdissaan, pystymme hellittämään turhasta kiireestä ja hyväksymään elämän rytmin sellaisena kuin se on.

    3. Aloittelijan mieli

    Jokainen hetki on ainutlaatuinen. Kun lähestymme tilannetta uteliaana, ikään kuin näkisimme sen ensimmäistä kertaa, arki rikastuu ja huomaamme pieniä ihmeitä, jotka muuten jäisivät huomaamatta.

    4. Luottamus

    Mindfulness opettaa luottamaan omaan kokemukseen ja sisäiseen viisauteen. Kun rakennamme yhteyden itseemme, opimme tunnistamaan mikä on meille hyvää ja mikä ei.

    5. Pyrkimyksettömyys

    Tietoisen läsnäolon harjoittaminen ei ole suoritus. Pyrkimyksettömyys vapauttaa meidät jatkuvasta tavoitteiden tavoittelusta ja tuo tilalle tilaa olla ja levätä tässä hetkessä.

    6. Hyväksyntä

    Hetken hyväksyminen sellaisena kuin se on ei tarkoita luovuttamista, vaan todellisuuden kohtaamista. Hyväksymällä vähennämme vastustusta ja opimme suhtautumaan lempeämmin myös vaikeisiin tunteisiin.

    7. Irti päästäminen

    Kun opimme päästämään irti takertumisesta ajatuksiin, muistoihin tai tunteisiin, voimme elää vapaammin. Irti päästäminen ei ole unohtamista, vaan tietoista päästämistä asioiden luonnolliseen kulkuun.

    Miksi mindfulnessin 7 pilaria ovat tärkeitä?

    Näiden asenteiden avulla harjoittaja voi löytää syvemmän rauhan ja läsnäolon omassa elämässään. Mindfulness ei ole vain meditaatiotekniikka, vaan elämäntapa, joka tukee mielen tasapainoa, stressinhallintaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

    Lähteet

    Jon Kabat-Zinn: Mindfulness — Tietoisen läsnäolon perusteet

    Jon Kabat-Zinn: Kehon ja mielen viisaus: Herääminen

    Mindfulness.fi ja muut suomenkieliset mindfulness-lähteet

  • Stressi liikkeelle panevana voimana voi parantaa hyvinvointiasi

    Stressi parantaa hyvinvointiasi
    Stressi liikkeelle panevana voimana

    Johdanto 

    Stressi on nykyajan yleinen haaste, joka vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiimme. Usein stressi nähdään pelkkänä vihollisena, josta pitäisi päästä eroon. Neuropsykologian erikoispsykologi Laura Sokka haastaa tämän näkemyksen ja kannustaa suhtautumaan stressiin liittolaisena. Samalla tavoin buddhalaisuus tarjoaa syvällisiä oppeja ja harjoituksia, jotka tukevat stressin hallintaa ja psykologista kasvua.

     

    Laura Sokan näkemys: Stressi liittolaisena

    Annina Vainion artikkelissa (Aamulehti 29.6.2025) Sokka korostaa, että stressistä ei kannata yrittää väkisin päästä eroon, sillä se voi pahentaa tilannetta. Sen sijaan stressi kannattaa nähdä liikkeellepanevana voimana, joka ohjaa tekemään parempia valintoja ja keskittymään olennaiseen. Keskeistä on suhtautumistapa: tutkimukset osoittavat, että stressin haitalliset vaikutukset korostuvat, jos uskoo stressin olevan pelkästään haitallista. Hyväksymällä stressin ja ymmärtämällä, että stressaamme asioista, joista välitämme, voi oppia käyttämään stressiä voimavarana. Tämä ajattelutapa voi vähentää ahdistusta, parantaa unta ja edistää palautumista.

    Buddhalaisuuden lähestymistapa stressiin 

    Kathleen H. Dockettin mukaan buddhalaisuus tarjoaa psykologian kanssa yhteneviä näkemyksiä stressin hallinnasta. Buddhalaisuudessa korostetaan kolmea keskeistä ominaisuutta, jotka auttavat kestämään stressiä: sitoutuminen, kontrolli ja haastaminen. Nämä kuvaavat Suzanne C. Kobasan tunnistamaa ”karaistunutta” persoonallisuustyyppiä, joka sietää stressiä paremmin.

    – Sitoutuminen tarkoittaa syvällistä omistautumista elämän tarkoituksille ja arvoille, mikä tarjoaa puskurin stressiä vastaan. Buddhalaisuudessa tämä ilmenee bodhisattva-ihanteena, jossa pyritään valaistumiseen auttamalla myös muita saavuttamaan onnellisuus.

    – Kontrolli vastaa uskoa siihen, että ihminen voi vaikuttaa elämäänsä ja muuttaa olosuhteitaan. Buddhalaisuudessa tämä näkyy käsityksessä ihmisen ja ympäristön ykseydestä (esho funi) ja karmasta, jossa vastuu omista teoista ja niiden seurauksista on kokonaan itsellä.

    – Haastaminen on asenne, jossa muutokset ja vaikeudet nähdään uhkan sijaan mahdollisuuksina kasvuun. Buddhalaisuudessa tämä näkyy opetuksissa myrkyn muuttamisesta lääkkeeksi ja kriisien näkemisestä kasvun tilaisuuksina.

    Psykologian ja buddhalaisuuden opit stressin hallinnassa 

    Sekä Laura Sokan että Nichiren Daishoninin buddhalaisuuden näkemyksissä korostuu, että stressi ei ole pelkkä uhka vaan myös mahdollisuus henkilökohtaiseen kasvuun ja vahvistumiseen. Molemmat painottavat asenteen ja ajattelutavan merkitystä: stressiä ei tarvitse torjua, vaan sen kanssa voi oppia elämään ja käyttämään sitä voimavarana. Buddhalaisuuden harjoitukset, kuten Nam-myoho-renge-kyo´n lausumisen harjoitus, tukevat sisäisen kontrollin ja myönteisen asenteen kehittymistä, mikä vastaa psykologian sisäisen kontrollin käsitettä.

    Käytännön vinkkejä stressin hallintaan

    – Tunnista, mikä sinua juuri nyt stressaa ja hyväksy se.

    – Mieti, miksi välität asiasta ja mitä se merkitsee sinulle.

    – Suhtaudu stressiin liikkeellepanevana voimana, joka ohjaa sinua tekemään merkityksellisiä valintoja.

    – Hyödynnä buddhalaisia harjoituksia tai muita mindfulness-tekniikoita sisäisen rauhan ja kontrollin vahvistamiseksi.

    – Muista, että vaikeudet ovat luonnollinen osa elämää ja ne tarjoavat mahdollisuuden kasvuun.

    Lopuksi

    Stressin hallinta ei ole stressin täydellistä poissulkemista, vaan viisasta suhtautumista siihen. Neuropsykologian ja buddhalaisuuden näkemykset tarjoavat yhdessä vahvan perustan nähdä stressi mahdollisuutena, joka voi vahvistaa meitä ja auttaa elämään merkityksellisempää elämää.

    Vaikka kohtaisit tähän elämään kuuluvia koettelemuksia, älä koskaan anna niiden järkyttää mieltäsi. Kukaan ei pysty välttämään ongelmia, eivät edes viisaat tai korkea-arvoiset… … Kärsi, mitä on kärsittävää, ja iloitse, kun on aihetta iloita. Pidä sekä kärsimystä että iloa elämän tosiasioina ja jatka nam-myoho-renge-kyon lausumista, tapahtuipa mitä tahansa. (Happiness in This World, WND, 681)

    Lähteet:

    Hyvä elämä: Psykologin menetelmä voi tehdä stressistä liikkeellepanevan voiman (Aamulehti 29.6.2025)

     Voimavarat stressin vastustamiseen: Psykologian ja buddhalaisuuden vastaavuuksia, Käännös Kathleen H. Docketin artikkelista ”Resources for Stress Resistance: Parallels in Psychology and Buddhism” (SGI-USA Culture Dept Booklet Series) 

    Laura Sokka: Stressipuhetta ravisteleva neuropsykologi

    Väitöskirja: Burnout in the brain at work / Laura Sokka.
    Sokka, Laura, 1977-
    2017

    Rethinking stress – Building sustainable work ability amidst change and pressure
    Neuropsychologist, Doctor of Psychology with a PhD in brain research, and Psychotherapist

  • Bodhisattva-ihanne – Myötätunnon ja merkityksen tie

    Kuva: Alamy.com

    Bodhisattva-ihanne on kuin kutsu, joka ulottuu syvälle ihmisen mieleen ja sydämeen. Se on ajatus, joka haastaa meidät pohtimaan elämämme merkitystä ja suuntaa vähän laajemmin kuin omien tavoitteiden saavuttaminen tai oman onnen tavoittelu. Kathleen H. Dockett tuo esiin käsitteen ”bodhisattva-imperatiivi”, joka kuvaa tätä syvää sisäistä tarvetta toimia – ei pelkästään oman hyvinvointimme, vaan myös muiden hyväksi.

    Miten tämä näkyy arjessa?

    Kuvitellaan vaikkapa työyhteisö, jossa on henkilö, joka tekee työnsä hyvin mutta myös auttaa mielellään kollegoitaan. Hän ei pelkästään aja omia etujaan, vaan haluaa, että koko porukka menestyy. Tässä on helppo nähdä pieni kipinä bodhisattva-ihanteesta: myötätunto ja halu tukea muita syntyvässä toiminnassa.

    Tai vaikkapa naapuri, joka huomaa yksinäisen vanhuksen ja tarjoaa apuaan, ei siksi että siitä saisi jotain itselleen, vaan aidosta halusta helpottaa toisen elämää. Tämä on sitä bodhisattvan henkeä, joka laajenee omasta minästä kohti laajempaa yhteisöä.

    Yhdeksäs elämänolotila – myötätunto käytännössä

    Nichiren-buddhalaisuudessa tätä ajatusta kutsutaan yhdeksänneksi elämänolotilaksi. Se on eräänlainen myötätunnon tila, jossa ei tyydytä pelkästään oman valaistumisen tavoitteluun, vaan halutaan kantaa vastuuta myös toisten valaistumisen mahdollistamisesta. Tämä ei ole helppoa, eikä aina mukavaa, sillä se vaatii meiltä omien mukavuusalueiden ylittämistä ja kärsivällisyyttä muiden suhteen.

    Bodhisattvan lupaus ja maailman parantaminen

    Bodhisattvan lupauksen ytimessä on ajatus, että valaistuminen ei ole täydellistä, jos sen on saavuttanut vain itselleen. Se muistuttaa meitä siitä, että todellinen vapaus kantaa vastuuta ja halua auttaa myös muita. Nichiren Daishoninin opetuksissa tämä näkyy konkreettisesti pyrkimyksenä levittää Nam-myoho-renge-kyo -lakia (Mystinen Laki), jotta koko maailma voisi kokea rauhan ja onnellisuuden.

    Voisiko bodhisattva-ideaa soveltaa nykyaikaan?

    Mietitäänpä vaikka tilannetta, jossa ihmiset eri puolilla maailmaa kamppailevat ilmastonmuutoksen, eriarvoisuuden tai sairauksien kanssa. Pienikin teko – vaikkapa oman kulutuksen vähentäminen, vapaaehtoistyö tai toisen tukeminen vaikeina hetkinä – voi olla osa tätä laajempaa bodhisattva-toimintaa. Se on kuin ketjureaktio, jossa yhden ihmisen myötätunto leviää ympäristöönsä.

    Lopuksi: pieniä tekoja ja suurta merkitystä

    Bodhisattva-ihanne ei vaadi meitä muuttumaan pyhimyksiksi, vaan rohkaisee meitä etsimään ja löytämään merkityksen arjen teoista. Kun teemme valintoja, jotka eivät tyydytä vain itseämme, vaan avaavat ovia myös toisten onnellisuuteen, rakennamme maailmaa, jossa on tilaa myötätunnolle ja yhteisöllisyydelle.

    Ehkäpä juuri tässä, pienissä teoissa ja aidossa välittämisessä, näemme bodhisattvan henkisen voiman kirkkaimmin.

Verified by MonsterInsights